Eurooppa-päivän historiaa

Yhteinen juhlapäivä 9. toukokuuta muistuttaa päivästä, jona Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliset sodat siirtyivät historiaan. Valtioiden ja hallitusten päämiehet tekivät juhlapäivästä päätöksen Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.

Huippukokouksessa ehdotettiin hiilen ja teräksen saattamista ylikansallisen eurooppalaisen elimen hallinnon alaisuuteen. Sotilasmahteja vaadittiin näin luopumaan tärkeiden varusteluvarojen puhtaasti kansallisesta omistusoikeudesta. Samat maat olivat juuri raunioittaneet toisiaan toisessa maailmansodassa, joka oli jättänyt jälkeensä suunnattomia aineellisia tuhoja ja erityisesti vihaa, katkeruutta ja ennakkoluuloja.

Jotta yhdentymisaloitteen kumouksellisen merkittävyyden voisi ymmärtää, vastaavaan aloitteeseen olisi tänä päivänä pyrittävä israelilaisten ja palestiinalaisten, serbien ja bosnialaisten tai tutsien ja hutujen välillä. Loppujen lopuksi ehdotus oli mittasuhteiltaan paljon suurempi kuin sodan aiheuttamat syvimmätkään haavat.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

Euroopan unionin jäsenyyden demokraattisesti valinneet maat kunnioittavat yhteisörakenteen kulmakiviä rauhaa ja solidaarisuutta. Nämä arvot saavutetaan talouden ja yhteiskunnan kehityksellä sekä ympäristön ja alueiden tasapainolla. Ne ovat ainoat keinot taata kaikille kansalaisille mahdollisimman hyvä elintaso.

Vuosisatoja Euroopan kansat ovat tienneet kuuluvansa samantyyppisiin kulttuureihin ja muodostavansa näin yhteisen kokonaisuuden. Kuitenkaan ilman sääntöjä tai toimielimiä tällä perustavanlaatuisella yhteydellä ei onnistuttu välttymään tuhoilta. Tietyt maat, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin, eivät ole vieläkään turvassa murhenäytelmiltä.

Kuten mikä tahansa merkittävä inhimillinen toiminta, ei Euroopan yhdentyminenkään toteudu yhdessä päivässä, ei edes muutamassa vuosikymmenessä. Lukuisia puutteita on edelleen olemassa ja heikkoudet ovat ilmeisiä. Toisaalta toisen maailmansodan jälkeen syntynyt hanke on vielä nuori! Menneinä vuosisatoina tai vuosituhansina liittoutumisyritystä muistuttavat ponnistelut olivat tosiasiassa seurausta muiden kansojen kukistamisesta. Sellaiset rakennelmat eivät voineet kestää, sillä häviäjillä oli ainoastaan yksi pyrkimys: itsemääräämisoikeuden palauttaminen.

Nykyinen tavoite on aivan toisenlainen: rakentaa kaikkien Euroopan kansojen vapautta ja identiteettiä kunnioittava Eurooppa, jota hallitaan yhdessä noudattamalla periaatetta: "se, mikä voidaan tehdä paremmin yhdessä, on tehtävä yhdessä". Ainoastaan kansojen unioni voi turvata Euroopan tulevaisuuden ja kukoistuksen maailmassa.

Euroopan unioni kuuntelee ja palvelee kansalaisiaan. Vaikka jokainen kansalainen säilyttää erityisyytensä, elämäntapansa ja kielensä, hän voi kuitenkin tuntea olonsa kotoisaksi Euroopan laajuisessa isänmaassa, jossa hän saa liikkua vapaasti.

Lähde: EHTY-ETY-euratom, Bryssel - Luxemburg 1995.